Mietityttää ihan älyttömästi, että pitäiskö Nitta steriloida? Kun juoksut vaan hidastaa aina kaikkea ja kisat osuu aina juoksuille yleensä. Juoksujen ajan tuo koiruus on erilainen ja joskus ennen juoksuja ja juoksujen jälkeen tosinaan. Nyt ei ainakaan vielä merkkejä valeraskaudesta, mutta viimeksi oli. Mutta muuttuisko tuo kauheasti? Mitä jos siitä tulis ihan lahna ja meijän ura loppuiski siihen? :o ärsyttävää ku ei voi etukätee tietää mitä tapahtuis..

NItan kanssa ei olla nyt kyllä noin muuten reenattu oikeestaan kuukauteen, saanu olla juoksujen ajan rauhassa ja vielä sen jälkeenkin. Jotain pientä otettu joskus vaan ja kerran otin sen käytännöntunnille jotain hömppää vähän tekemään, mutta mä en voi sille minkään että mua nyt ärsyttää toi Nitan seuraaminen yli kaiken niin en kykene reenaamaan sen kanssa niin että se olis koiranki mielestä oikeesti kivaa.. Argh! Täytyis varmaan tehdä jotain tolle seuraamiselle kun tässä kasais ensi ittensä. Ja oon vähän miettiny, että pitäiskö kuitenki käyä vielä voittajan kisoissa hakemassa se TK3 vai ei.. hmm siinäpä vasta pulma.

Ja Natsipossu täytti tässä kuussa jo 9kk! Niin se aika taas vaan menee. Vielä ei kisaamaan päästä, eikä se kyllä valmis oliskaan, mutta äkkiähän se on vuoden niin jospa kaikki olis siihen mennessä hiottu :) Edelleen kersa on kiva reenattava ja Nato on löytän jo vähän kroppaansa! Se on huomannu että sen ruumis ei rajoitu vaan päähän ja etujalkoihin! Tosin kyllähän tuo vois käyttää kropppaansa vielä vaikka kuinka paljon paremmin mutta edistystä! Paikallakäänökset alkaakin täten vähän jo sujua :)

9kk geeli

9kk

9kk läskinaama

9kk, n. 3v 9kk, vajaa 6kk

Ännät

kuvat: Riikka N.

Team talvalle

kuva : Milla M.

ja kesällä..

Kohta vaihtuu jo vuodelle 2010! Niin se vuosi taas vaan hurahti ohi. MItähän sitä tänä vuonna oikein tapahtukaan? Suurin muutos varmaankin oli, että Nato liittyi meijä gängii. Nitan kanssa saavutettiin viimein se voi1, mutta muuten ei ollut kovinkaan kisarikas vuosi. Tavoitteena tais olla se voi1 ja evl1 muistaakseni myös? tai ainakin evl:n liikkeet kuosiin, mutta se jääköön nyt vuodelle 2010. Jäljelläkin piti loppu syksystä kisata, jos saahaan kaikki kuntoon, mutta koska omistaja oli niiin laiska eikä raahautunut tarpeeksi usein tallaamaan jälkeä jäivät nämäkin tavoitteet. Jälki varmaan olis kyllä valmis kunhan sen janan nyt tekis kunnolla kuntoon. Esineistä en oikeen tiiä. Niissä varmaan olis nyt urakkaa, sisä tiloissa toimii mutta metässä lamaantuu. Ens vuonna siis niitä esineitä siellä metikössä! Ja se eteenmeno tottiksessa.. Haussa.. hmm, jos olis joku reenipaikka ja kouluttaja niin olis kiva! kun ei mun taidoillla kuitenkaan kisaamaan sitä saaha. Ilmasua täytys tehä niin, ettei häiriinny siitä vaikka mä tsippailen sitä kohti ja se hemmetin risteily. Olkoon juoksujensa ajan ihan rauhassa vielä ja toivotaan ettei tuu valeraskautta! Sitten jos reenailtais tota tyhmää tottista ja mä keskittyisin hallitsemaa hermoni ja hakua sillon ku saa porukkaa kasaan.

Eli Nitan tavoitteet 2010

• Evl-liikket kuosii
• Jälje osa-alueet kuosiin ja kisoihin?
• Haku kuntoon myöskin niin pitkälle ku osataan
• AD:ta ajattelin, jos satuttais johonki pääsemään, niin miksei
• KUNNON KOHOTUS

Eipä Nitalle kai muuta. Tuo jälkikisa ja evln liikkeet on nyt ainaki ensisijaiset. Tulkaa aina aukomaa päätä ja pieksemää mut ku huomaatte et meinaan luistaa suunnitelmista :)

Sitten natsi, aavikkorotta, opossumi, possu, läski....(rakkaalla lapsella on monta nimeä) Sen tavotteet oli varmaa että oltais saatu alo liikkeet kasaa? :D Mutta kuinkas kävikään! Ei ihan päästy tavotteesee! Sitte tottakai nenähommia, kunnon ilmasu, jälki hyväks jne. Koira on kiva mut oon vähä kädetön. Ja mua kyrsii suunnattomasti, kun en voi reenatessa palkkailla hirveesti lelulla ja riehua sen kanssa. :( Ja vielä enemmän se ettei saada lenkkeillä :<             Mutta vuonna 2010 olis tarkoitus nyt sitten saada nuo liikkeet kuntoon alon kannalta sekä bh:n ja reenailla noita avoimenkin liikkeitä. Sitten se jäljellä ruokaa pois ja esineitä sinne varmaankin. Esineissä vaikeutusta. Ilmasusta se pomppu pois. Ja mitähän kaikkea vielä. No tarkoitus olis saaha siitä hyvä koira, jolla olis perus hommat kunnossa. Ja mikä tärkein tavoita, ontumiset ja muut ku saatais pois niin elämä olis pelastettu.

Nyt kun ollaan oltu 2½ kk liikunta kiellossa ja ontuiltu ja vaikka mitä niin alkais ihan oikeesti jo riittää. Tässä kärsii vaan kaikki. Otuksella kun olis virtaa vaikka kuinka, mutta ei saa riehureenata ja muutenkin pitää varoa vähän reeneissä ja mennään päivän mukaan, ei saa riekkua, ei pääse juoksemaan, ei saa lenkkeillä, ei saa jäädä kämpille yksin (tuhoaa). Mitä saa tehdä? Olla paikoillaan, nukkua, syödä, pureskellä kongia, reenata hillitysti tottista ja jälkeä jos ei olis totaa lunta noin prkleesti, tehdä aivotoimina juttuja, käydä hihnassa kävelemässä sen verra, että pääsee kuselle.. jne jne. Ei oo kivaa kun näkee oikeen kun toinen olis niin innoissaan kun sais vähän riehua ja juosta, päästä lenkille, mutta ei. :/ Joten nyt kaikki pitäkää vaan peukkuja ton terveyden puolesta, että olis ollu vaan panosteiittia ja se olis menos ihan just ohi. Nythän se on ontuillu vuorostaan tuota vasenta etutassuaan. Kipulääkkeitä syöty ja lepokipu vähän poissa, mutta ei se tassulle vieläkään varaa kunnolla. Kahen viikon sisään ilmeisesti taas eläinlääkäriin ja katotaan mikä tuomio on tällä kertaa :/ ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! Miksei mun pieni läskipossu voi olla terve ? :(

Joo, mutta ne Naton tavoitteet 2010:

• TERVE!
• TERVE!
• TERVE
• TERVE!

Ja sitten jos ylläoleva toteutuu niin alo1 ja bh, lihaksia ja lihomista luurangolle. Sekä muita treenikohteitamme kuntoon :) Hitsi, meinasin ihan unohtaa, Naton elämän tavoite: pääsis poliisille töihin :')

Natsipossuläskinaama

Asento

Hehe, oon oppinu kattoo eteepäi ;)

Palkaa

Ollaan leiriydytty taas vaihteeksi Elimäelle pitkän ja tapahtumirikkaan junamatkan jälkeen. Lunta on tullut viime päivinä ihan hurjasti! Nyt pääsee jo koirat oikeesti kahlaamaan lumessa :) Kuvia laittaisin muuten, mutta rikoin kamerani tuossa joku aika sitten, joten ei onnistu.

Viime päivinä on ollut hurjan kylmää ja mulla on ollut ihan liikaa aikaa istua koneella ja surffailla erinäisillä koirasivustoilla. (Totaalisen koukuttavaa!) Oon kuolannu eri koiria ja pentuja sekä metsästänyt lupaavia toppi-paikkoja, katsellut youtubesta mahtavia koesuorituksia ja luesekllu kaikesta mielenkiintosesta jne.. Samalla sitä on tullu mietittyä noitten omien piskien tilannetta. Nato tuntuu koko ajan mukavemmalta ja sitä on tosi kiva treenata, vielä kun sen terveys olis kohillaan ja sais riehua ja lenkkeillä sen kaa oikeesti ihan kunnolla ni rakastaisin sitä hurjasti<3 mutta ei.. jalat vaivaa edelleen. Yleensä ontumisen ja kipuilun kohteena on toiminut oikea etu, mutta nyt se näyttäisi vahvasti olevan vasen etu.. Panosteiittia? toivotaan. Terveeksihän sen etupää jo kuvattiin, mutta koiraa ei ole pystynyt lenkittämään kahteen kuukauteen!!!! Ja sen kyllä huomaa, ja raukka kasvaa koko ajan ja pitäis ruveta saamaan jo kohta massaa ja muuta. Tää tilanne alkaa tuntua jo toivottomalta. Pystyykö kehittymään noin muuten ihan normaalisti ilman normaalia liikutusta? :/ Tää tilanne alkaa oikeesti jo huolestuttaa kovasti. Viime aikoina on kuitenki alkanu kyteä ajatus, että jos Nato ei syystä tai toisesta menisikään poliisille töihin niin mitä jos se jäisi minulle? Edellyttäisi tosin sitä, että sillä olisi terveys, joka sallisi harrastamisen. Suurimman osan ajasta olen ollut vahvasti sitä mieltä, että jos ei mene poliisille niin minulle ei kyllä jää. Sillon kun käytiin elukkalääkärillä kuvaamassa Nato, olin jo vahvasti päättänyt, että jos on hajalla niin saa lähteä saman tie. Mutta kun otus on kasvanut ja sen on oppinut tuntemaan mieli on alkanut muuttua.. Tykkään kovasti aavikkorotan luonteesta ja siinä olis pätevä harrastuskoira.

Väkisinki on tullu myös verrattua Nittaa ja Natoa keskenään, vaikka ei pitäis. Onhan ne niin erilaiset kuitenki. Nato on vielä ihan kersa ja niin kesken, mutta silti niin toiminnanhalunen ja innokas, ja tuntuu että sillä sais mitä vaan aikaa, kun ite osais. Nitta taas.. se on kiva koira kun on jo aikuinen ja järki päässä ja osaa erinäisiä asioita.. mutta eihän siitä sellaista kisakoiraa saa kuin natosta. Vai saisko? Nitan kohdalla oon kyllä ite tehnyt niin paljon taas pieleen, että silläkin on varmasti osuutta asiaan. Ja onhan noitten vietit vähän eri tasoa, mutta silti.. Tänään viimeksi otin molemmilla seuraamista ja vaikka Naton kanssa ei vielä mitään pitkää seuraamista tehdä niin silti Nato miellyttää mun silmää enemmän. Okei sekin vielä että Nitalla haettu enemmän toko tottista ja Natolle pk-tottista. Siinä on tietty ero mutta silti, argh.. Ja älkää toki käsittäkö väärin, Nitta on maailman paras enkä sitä ikinä mihinkään vaihtais, mutta ärsyttää vaan tää oma kädettömyys ko koiran kohdalla. Välillä se näyttää kyllä hyvältä ja toimii just eikä melkeen, mutta nyt on vaan sellanen että ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! No Nitalla on taas juoksut päällä olkoon sen aikaa.

Tällästä tänään ja huomenna jouluaatto! Hyvää joulua siis kaikille toivottaa Hanna ja Ännät.

Käytiin Nitan kanssa tokoilemassa Kannuksen kokeessa 9.12.

Jo puoltoista viikkoa ennen kisoja iski epätoivo. Tuli koko ajan vaan lisää tyhmiä virheitä liikkeissä ja hiomiseen ei enää ollu aikaa. Kaukot, tunnari, seuraaminen, ja ruutu tökkivät ajoittain. Kaukoissa tajusin koiran liikuttavan ihan pikkusen takajalkoja seiso-istu sekä seiso-maahan vaihdossa. Ei jalat aina välttämättä eteen päin liikkuneet, mutta se paikalla steppaaminen on erittäin raivostuttavaa! Sitä sitten hinkattiin ja hinkattiin.. kunnes huomasin että jossain selässä on jumi kun koira ei enää meinannut mennä maahan. Tähän saatiin onneksi äkkiä apua, kun eräs Kannuslainen koirahierojaksiopiskeleva kävi Nitan hieromassa ja muutos oli heti seuraavana päivänä nähtävissä :)                         Tunnarissa epävarmuutta on niin paljon että huh huh. Tunnarissa joko kävi maahan oikean kohdalle tai sitten otti oikean ja tuli vähän eteen päin muttei uskaltanut tuoda minulle asti sitä jos ei saanut vahvistusta että oli tekemässä oikein. Tunnareita sitten tehtiinkin viimeisen puolen viikon aikana kymmeniä päivässä. Pikkuhiljaa itsevarmuutta tuli ja tunnari saapui minulle asti ihan nätisti. Mutta sitten tunnarin pitoa on reenattu paljon, ja sitä ei kyennyt sitten tekemmään nyt. Huoh, ja kisoihin oli pari päivää. Ei auttanut muuta kuin antaa asian olla, muuten ei varmaan toisi koko tunnaria. Erikseen otin pitämistä ja tuomista, mutten uskaltanut vaatia sitä koko liikkeessä (tyhmä minä!) mutta pelkäsin että sitten ei kisoissa tuo koko tunnaria ollenkaan.                                                                                                     Seuraaminen oli viime kisojen jäljiltä edelleen tosi nättiä pitkään, kunnes jotenkin mokasin.. en tiiä että missä kohti meni vikaan, mutta meni kuitenkin. Ajoittain jossain treeneissä seuraaminen ol mahtavaa, ja ajoittain ei. Kyllähän se aina seurasi kontaktissa ja tuntemattoman silmiin kivan näköstä ehkä, mutta siitä puuttu sitä jotain ja epätoivo siinä vaan tuli kun ei omaan silmään näyttäny yhtän hyvältä.                                                                                                             Ruutu oli pitkään myös hyvä, kunnes kaikki meni taas mönkään. En tiedä johtuiko kaikki siitä että muutamia kertoja liikaa otin ehkä ruutua ilman mitään kosketusalustaa ja käskin aina maahan, jolloin alkoi tehdä sitä, että juoksi kohti ruutua ja vähän ennen sitä suoraan laukasta maahan. Sitten reenattiinkin vaan pääasiassa taas kosketusalustalla, enkä käsekny enää kertaakaan maahan ennen kisoja, ja ruutu alkoi onneksi selvästi toimia taas.

Niin ja sitten niihin kisoihin, tuomarina oli Piritta Pärssinen. Meillä oli käytänötä iltäpäivä ennen kisoja. Tuntien jälkeen jätin koirat hallille boxeihin ja kävin itse koululla syömässä. Kun tulin takasin hallille seurasin kisoja jonkin aikaa, kunnes takahuoneesta alkoi kuulua ujellusta (Nitta). Kun menin sitä hakemaan Nitta läähätti vaan hulluna ja oli muutenkin stressantunu ja ihan yli kierroksilla. Ei olis pitäny jättää sitä sinne, ainakaan niin pitkäksi aikaa.. Se kilju ja säntäili vaan kun otin pois boxista. Kurlas jokaselle ihmiselle ja tunki syliin. Siinä sitten varmaan tunnn verran istuin  vaan Nitan kanssa lattialla ja rapsuttelin sitä ja yritin saada rauhoittumaan. Lopulta onneks rauhoittuikin hyvin ja nukkui vaan mun sylissä ennen kisan alkua. Oltiin ainoita voittajassa taas jälleen. Paikkamakuulla aloitettiin. Just ennen kun mentiin kehään otin Nitalla maahanmenoa ja kehässä sitten kun sanoin valmis niin pam Nitta meni maahan.. äkkiä koira ylös ja uudestaan se maahan. Hieman kirosin näkösuojassa sitä mokaa ja laskeskelin että paljon siitä nyt oikeen sitten lähteekään pisteitä.. No muuten meni ihan ok, ja saatiin 8.

Seuraaminen. No se ei ollu mun silmään kivan näköstä. Periaatteessahan se seuras ja näin, mutta en tykänny. JOssain perusasennotkin tais olla ihan vähä vinoja. 9

Istuminen seuraamisen yhteydessä, se on se "varma liike", johon jopa ite oon aina melkeen älyttömän tyytyväinen, nytkin teki hyvin joo, mutta aavistuksen hitaammin kun yleensä, nopeesti kuitenkin. 10

Luoksetulo, oli ihan hyvä fiilis luoksetulon alussa, tää kun on nyt menny hyvin, NItta on pysähtyny tosi kivasti ja tullu kovaa. No nyt sitten seisominen oli ihan JÄRKYTTÄVÄ, valui kuinkahan monta mittaa? monta! Maahan meni ihan hyvin, mutta olis kyllä voinu mennä paljon nopeemmin. Loppu oli ok. 6

Ruutu, yllätykseksi huomasin että Nitta oli ihan innoissaan kun ruudun vuoro oli, bongas heti ruudun kun sanoin että missä ruutu. Ja k'skystä ampaisi sinne laukalla ja maahan käskystä suorilta maahan, ja keskellä ruutuahan se maata möllötti, Jes! Kävelin siinä kaaviot ja huusin mukaan seuraamaan, tuli kovaa ja innoissaan, mutta vähän hypähti ensin eteen ja siitä suoraan sivulle, nyt oli muuten seuraaminen paljon parempaa! 9½ Ainoa liike johon olin kisassa tyytyväinen

Hyppynouto, tässä ongelmana oli viime kisoissa että törmäs, treeneissä ei oo kuitenkaan törmänny :o No nyt törmäs taas! ärsyttävää.. 8

Metalli, Kävi nuuskasemassa vieressä olevaa luoksetulon pysäytys merkkiä!!!!! aaaaa! ja olis saanu pitää paaaljon voimakkaammin kapulaa suussa, ja siinä vaiheessa meinas silmät tipua päästä kun tuli ihan älyttömän vinoon mun eteen! mikä ihme se oikeen oli ! 8

Tunnari, sydän hakka sataa miljoonaa.. Yritin keskittyä siihen että saisin pidettyä omat hermot kasassa, ja kun tuli aika antaa käsky sanoin TUO! Mitä helvettiä, paniikki!paniikki!paniikki! mitä mä oikein sanoinkaan! Käskyn piti olla OMA! Tuo on noudossa, jossa haetaan vaan se kapula. huh. No huomasin kuitenkin että koira haisteli kapuloita muutamaan kertaan ja nappasi yhden ja toi, huh ja oma se oli! Pisteet siitä koiralle, ei ohjaajalle. Vähän pyöritti kapulaa suussa.. 8

Kaket, seuraava paniikki. En tiiä mikä ihme tää nyt oikeen on kun ei oo varmaan melkeen yhessäkään kisassa nyt noussu sieltä maasta ekalla käskyllä, mutta ei tee tätä ikinä treeneissä! Taaskaan ei ekalla istu käskyllä noussu, seuraavalla kylläkin, ja maahan-seiso vaihtoon taas kaksi käskyä, mitä helvettiä! miä tää nyt on.. sitten liikkui vähän sieso-istu vaihossa tai en oo varma liikkuiko vai liikuttiko taas paikalla takajalkoja tai sitten luultavasti liikkui sen muutaman sentin. Siinäkin tosin annoin väärän käskyn että joo... 7½

Kokonaisvaikutelma 10

264 ja 1-tulos. Vuos sitten olisin varmaan hyppiny ja kiljunu riemusta. Nyt oli vaan että joo, saatiin ykkönen. ihan kiva, mutta harmittaa kun oli niin paska suoritus, kun koira pystyis niiiiiiin paljon parempaan, ohjaajakin vois ens kerralla opetella ohjaamaan koiraa. huoh. Vuoden aikana selkeesti tullu ite paljon tarkemmaks ja kaikki pitää hioa täydelliseks, hyvä ei riitä. Viime suoritus, jolloin jäi pistettä vajaaks, oli paljon parempi, siitä suorituksesta tykkäsin paljon enemmän vaikka siellä tulikin isoja tyhmiä virheitä liikkeissä. Mutta tunnelma ja tekemisen meininki oli sillo paljon parempi. No pääasia kai että saatiin se ykkönen ja saahaan alkaa hioman evln liikkeitä oikeen tosissaan. :)

Aina kun avaan ulko-oven saan miettiä että mikähän yllätys tällä kertaa.. Yhtenä päivänä eteisestä löytyi pari tyhjää purkkapussia ja Nato, joka valui vaan kohti maata ja käveli vähän ristiin. Oli murtautunut kylppäriin ja oksentanut sinne, fiksua! Soitin sitten heti yhdelle opettajallemme, ja koiralle turvotettua ja sokeria nassuun. Se tuntui piristävän poikaa, sen jälkeen jaksoi olla jo pystyssä.  Pipa toi vetyperoksidia, annettiin ensin 5ml, ei mitään hyötyä, uudet 5ml, ei vieläkään mitään, 5ml ja oksensi. Vieläkin oksennettua purkkaa oli sen verran vähän, että sama homma uudestaan. Ruokaa, vetyperoksidia annettiin 25ml ei vieläkään mitään, joten annettiin sitten vielä suolaa, ja laatta lensi taas. Sitten loppu ilta meni antaessa Natolle sokeria ja ruokaa.

Sitten yhtenä päivänä pakastimen johto oli syöty poikki paria pikkulankaa lukuunottamatta. Ilmeisesti oli ensin vetäny johon irti ja syöny sen vasta sitten kun Natolle ei ollu käyny kuinkaa. (Pakastimen johto paljastui myöhemmin jatkojohdoksi, ja pakastimen johto vasta siinä kiinni :) )

Yksi päivä lähdin juuri kämpille päin lukoilta, kun eräs luokkalaiseni soitti, että Nitta istuu tiellä eikä kuunnellu mitään mitä sille huuteli.. No tultiin sitten paikalle ja ajettiin ihan Nitan lähelle, ei reagtiota, se vaan istu. Martta nousi autosta, ja sanoi Nitta. Ei mitään, yks vaan möllötti. hmm..  No sitten kun nousin ja sanoin että NITTA niin johan perse irtos maasta ja tuli vaan että 'ai kato sä tulit!' En ollu vetäny takaovea kunnolla lukkoon ja Nitta oli sitten siitä mennyt pihalle.

Kattelin pitkästä aikaa taas vanhoja valokuvia :) on ne niin kivoja. Kuvista muistin viime vuoden, kun Nitta laihtui ihan luurangoksi viime syksynä ja tiputti kaiken karvansa. Oli se kyllä karmeen näkönen sillo. Nyt on jo onneks hyvässä kunnossa. Joten laitetaanpa muutama kuva:

Nitta syksyllä 08, hiukka karvattomana..

Ja syksy 09, mikä ero?

Syksy 08 ja kylkiluut

Karvaton 08 syksy

Syksy 08...

MUodonmuutos:

Syksy 09

Kyllä noissa jotain eroa on huomattavissa..